Saavutettavuudesta ostettiin todistus, vaikka tarjolla oli parempi sivusto

EU:n esteettömyysdirektiivi astui voimaan kesäkuussa 2025, ja sen ensimmäinen vuosi meni monessa yrityksessä samalla kaavalla kuin tietosuoja-asetuksen aikanaan: ensin paniikki, sitten ostettiin auditointi, sitten kansioon ilmestyi raportti ja arki jatkui ennallaan.¹ Reiluuden nimissä: osa yrityksistä ei edes kuulu palveluvaatimusten piiriin, sillä laki rajaa pienimmät mikroyritykset ulkopuolelle, ja isossa organisaatiossa muodollinen auditointi voi olla täysin perusteltu ostos. Yleisin virhe ei silti ollut väärä laajuus vaan väärä ostos. Saavutettavuus ymmärrettiin todistukseksi, joka hankitaan, vaikka se on ominaisuus, joka rakennetaan. Todistus vanhenee seuraavassa päivityksessä. Ominaisuus palvelee jokaista kävijää joka päivä.

Mitä laki vaatii ja keneltä

Direktiivi koskee muun muassa verkkokauppoja ja kuluttajille suunnattuja digitaalisia palveluita, ja sen tekninen selkäranka on sama WCAG-ohjeisto, johon julkishallinto on ollut sidottu jo vuosia.² Käytännössä vaatimukset tarkoittavat asioita, jotka kuulostavat lakitekstiä arkisemmilta: riittävät kontrastit, näppäimistöllä toimiva sivusto, kuville tekstivastineet, lomakkeet, joiden virheilmoituksen ymmärtää.

Rajauksista huolimatta lakia kannattaa lukea myös silloin, kun se ei velvoita. Vaatimuslista on ilmainen ja poikkeuksellisen hyvin testattu kuvaus siitä, millainen on sivusto, jota on helppo käyttää. Harva saa vastaavaa määrittelyä konsultilta veloituksetta.

Tarkastuslista ei ole sama asia kuin toimiva sivu

Auditointiraportti kertoo, mitkä kohdat täyttyvät. Se ei kerro, saako asiakas asiansa hoidettua. Näiden ero näkyy käytännössä: sivusto voi läpäistä teknisen tarkastuksen ja olla silti rakenteeltaan sekava, kielellisesti raskas ja mobiilissa kärsimys. Pykälä täyttyy, asiakas lähtee.

Toisin päin sama harvoin pätee. Sivusto, joka on suunniteltu oikeasti helpoksi käyttää, täyttää valtaosan vaatimuksista sivutuotteena, koska vaatimukset ovat pohjimmiltaan käytettävyyden perusasioita lain kielelle käännettyinä. Järjestys ratkaisee kustannuksen: käytettävyys edellä saavutettavuus on melkein ilmaista, pykälä edellä se on projekti, joka ostetaan uudelleen joka vuosi.

Kenelle tätä oikeasti tehdään

Saavutettavuuskeskustelu kapenee helposti kuvaksi pienestä erityisryhmästä, ja se on laskuvirhe. Merkittävä osa väestöstä hyötyy suoraan: näkö heikkenee iän myötä jokaisella, motoriikka vaihtelee, ja Suomi ikääntyy vauhtia, joka tekee suurista fonteista ja selkeistä painikkeista kasvavan markkinaedun.

Loputkin hyötyvät välillisesti, sillä sama rakenne palvelee kirkkaassa auringossa ruutua tihrustavaa, yhdellä kädellä lasta kantavaa ja kiireessä lukevaa. Selkeä otsikkorakenne ja kuvaileva teksti ovat myös sitä ravintoa, jota hakukoneet ja tekoälyavustajat lukevat, joten sama työ parantaa löydettävyyttä. Yleisö ei ole marginaali. Yleisö on jokainen väsynyt ihminen puhelimen ääressä.

Vuosi voimassa, kaksi koulukuntaa

Ensimmäisen vuoden kokemukset jakavat yritykset kahtia. Toiset käsittelivät direktiivin kertaprojektina, joka päättyi raporttiin, ja niissä jokainen sivustouudistus aloittaa saman työn alusta. Toiset veivät vaatimukset osaksi tapaa, jolla sisältöä tehdään, ja niissä saavutettavuus lakkasi olemasta erillinen kuluerä.¹

Jälkimmäinen ryhmä sai kaupan päälle jotain, mitä ei tilattu: pakko yksinkertaistaa karsii sivustolta juuri sen ylimääräisen, jonka poistamista kukaan ei muuten olisi uskaltanut ehdottaa. Rajoite toimi suunnittelijana, ja lopputulos on kaikille parempi sivu.

Epämukava osa

Todistuksen ostaminen tuntuu turvalliselta, koska se muuttaa epämääräisen velvoitteen yhdeksi laskuksi ja yhdeksi kansiolliseksi paperia. Turva on kuitenkin lainattua: seuraava sisältöpäivitys, uusi kampanjasivu tai vaihtunut tekijä aloittaa rapautumisen samana päivänä. Ominaisuudeksi rakennettu saavutettavuus ei rapaudu samalla tavalla, koska se asuu työtavassa eikä raportissa. Kysymys ei siis ole, täyttääkö sivustosi direktiivin tänään. Kysymys on, kumpaa ostit viime vuonna: paperia vai parempaa sivustoa, ja kumpaa aiot ostaa ensi vuonna?

Sanoista tehdyksi.

Lähteet

1. Spoken, “Vuosi esteettömyysdirektiivin voimaantulosta: mitä yritykset oppivat 2025-2026”. https://spoken.fi/vuosi-esteettomyysdirektiivin-voimaantulosta-mita-yritykset-oppivat-2025-2026/
2. Eficode, yhteenveto esteettömyysdirektiivin vaatimuksista ja soveltamisalasta. https://www.eficode.com/fi/esteettomyysdirektiivi